Atauttikkut Uqautiit Kanadaup Angajuqqaarjuanganin Hivuliqtilu Nunavunmi

Qiqaijaluarvia 2, 2023 Ottawa, Ontario Kanadaup Angajuqqaarjuanga Havagvia

Ublumi, Angajuqqarjuaq, Justin Trudeau, Hivuliqtilu Nunavut, P.J. Akeeagok tuhaqtitijuq una uqautigijaa:

"Talvuuna ublumi katimapkainirmik hivumuudjutigijavut ilangit hivulliutijakhat aallanguqtiriniaqtut inuuhiinni Nunavummiut, nunaqaqtut Nunavunmi. Katimadjutivut katimangmata ilaupluni 'Nunavut Hill'mi, malruuknik-ublunik pulaaqtamingni Maligaliurvigjuamun talvani Nunavutim Ministait ilauvaktuq katimaqatigivataa kanatap kavamainni. Talvuunaluaq iglukharnik, inuuhirinikkut munagidjutikharnik, hilaup allanguqtiginikkut, Ukiuktaqtuniitunik munagidjutikharnik, unalu Nunavunmi nanminiqhuurnikkut, kavamavut aulajut havakhimaarniaqtunlu havaqatigiiktukharnik pijaangat ihuaqtumik naunairutikharnik inungnun Nunavunmi hivunirmunlu.

"Ihuaqtumik inuuhiq nakuutqijaq inungnut pilihaaliqtuq naunairiami inuit tamaita piqaqtut nakuujumik akitujuniklu najugakhaqaqtuq. Maniliuqhutik uvalu havaqatigiingnikkut attautimun qanitut iglutigut ajuqhautit, ihuaqhijuumiqtaaqtavut inuit inuuhiit uvalu ikajuutikhat mamitingningmun. Nunavut piliuqtut ihumaliurutimik havaqatigigiami Inuit, Kaanatap Kavamanga, havakvingalu havaqatingit piliuriami 3,000 iglungit nunavunmi taimaa 2030. Hapkua havaqatigiit pipkaijut Kavamatkut Nunavunmi aularutilutik aulaqtirnirmun 150nik nutaanik iglukhanik uvani ukiumi. Nunavutim upalungaijautikhat nallaumajut Kanadaup Maniit Atuqtukhat 2023, tuhaqtitihimajut aallamik $4 biliantaalamik maniliurutikhanik atulirnikhanut Nunamiituni, Nunalaami, unalu Ukiuktaqtumi Nunaqaqqaaqtut Iglukhanut Qanuriliurutikhat, tadja havaqatigiiktut Nunaqaqqaaqtut havaqatigiiktut. Una parnaquti piujuq piliurjuummirutaanik ukunani tahamaniittuni aallangajukkut-tunnganiqaqtunik iglukhatigun parnaqutinik atuqtauttaaqtullu ikajurnirnik pijaami nunapta iglukpakhagitun turaangajainnik.

“Kanadami, ilihimajugun anginiqaqtuq ukununga piutiptingni tamainnun inungnun aanniaqtailinirnun pidjutainnik hakugikhimmaarutikhainnun. Kihimi auladjutit havaktukhaujut tamainnut. Nunavunmi nunallaani munaqhitkut umikhimangmata ikittunit havaktikhaqhiurnikkut, imaalu aallanik ajuqhautaujunik tunihiplutik aanniaqtailinikkut munaqhidjutikhainnik nunallaanut pittaaqtunut tingmitikkut. Ilaupluni Kanadaup Kavamangani qangannuaq, angijun maniliurutikhat pimmarigharnikkut aanniaqtailinikkut munaridjutainnik inungnun – angiklijuummiqtirnikkut tahamaniittun maniliurutinik avatquhimajunik $198 billion-mik ukunani tikittukhani qulini (10) ukiuni – kavamatkut Kanadami Nunavunmilu aulahimmaarniaqtun uqaqatigiigutinik ukununga aanniaqtailinikkut nuutirutinik angirutiniklu angummadjutijun nunaptikni aallangajunik qanuriliurutinik, ikajurlugit Nunavunmiut ukiulgit, pihimalugit Iningnikhat ukiuqariangini idjuhiitigut iglumingni, hivuliulugit katitirutait aanniaqtailinirmun kangiqhidjutit tunihijaangini nakuutqiamik munaridjutinik uvalu nutaanik aanniaqtailinirmun igluqpangnik.

"Kanadaup akhuugutait munarijaangani Ukiuqtaqtuq hinainni ilaujukhaq uqaqtainik Ukiuqtaqtumiunin. Taimaa Kanada United Stateslu nutaanguqtiriplutik uuminnga North Americami Tingmidjutikkut-Ikiangani Amirinikkut Havagvia (North American Aerospace Defense Command (NORAD)), havaqatiginiaqtait paannarijait, nunallaani, aallanilu pitqujauhimajun kavamatkunin, pipkaijaami nutaat aulapkaidjutikhat angummajun nunallaani ihariagijainnik ikajuqlugillu piangaijarnikkut ihuarharutikhanik havaqatigilugit Inuinnait.

"Kavamavut havaqatigiikhimaaqtut havaqatigiplugit havaqatigiiktut talvuuna nanminiqhuurnikkut angirutit tunihiniaqtut Nunavut Kavamanga atanniqtuidjutinik munaqhidjutikhanik inungnut nunaqutinut, imarnik, imaalu nunamittutuqat piqutit. Qujaginaq angirutit ikajuutauniaqtut ihuaqtumik nuutirnirmun qitqani kavamatkut titiqiqinikkut uvalu pidjutiqaqtut aviktuqhimajumi pittiaqlugit pilaagutait Nunavunmiun.

"Hapkuat pilluagakhat ahinilu, kavamavut havaqatigiikhimmaarniaqtut pinahuaqhugit pidjutait Nunavunmiut tamaitalu Kanatamiutatlu."