Uqaqtittijii Qiqaijaluarvia 21mi 22milu ilauqatigijatka hivuliqtiit Uataanin avikturhimanirnin ukiuqtaqtuninlu Yalunaimi uqautigiplugin atauttikkut hivulliutijaujukhanik atauttikkutlu hulinirnik kaffiujuni ihumagijaujuni ilaujullu piangaijarnikkut auladjutikhanilu pihukvingni, Ukiuqtaqtumi Qajangnaidjutimi Aulapkainiqarnikkullu, nunarjuamilu niuvvaanirnin akiliqtakhanilu.
Quviahuktunga naunairiami piqaqtuq angijumik ikajuutikhamik Nunavuutim hivulliutijakhanginnik.
Havaqatitka ilauqatigijatka ilitariblugit akhuugutait angijut havaaghat imaatun Ukiuqtaqtumi Amirinikkut Pihukviit/Gray's Baymi Apqutikhaa tulaktaqviklu uqautigijaangani Kanatap taimaali ataniudjutit.
Uqaqtittiji tuqhulauqtugut maniliurutikharnik Tunnganirmi taima pijaangat pidjutikharnik nunamiitunik hanaqidjutikharnik, pidjutikharnik nunalaani maniliurutikharnik, akhuqhaidjutikharnik Tunnganirmi nunalaangitni.
Quviahuktuga takujaagani igluup haniani naunaipkut ihuaqhijaagani ilaguiqnigit Ukiuqtaqtumi. Uataani hivuliqtit taijaujut Kanatami havaklugit ihuangnikkut ataniudjutit — apigijugut hivitujumik-kikliqaqtut maniliurutit tapkua ikajuutaujut aaniangnaitumik, mahulingaitut Ukiuqtaqtumi nunallaat, havaklugit havaaghat pijakhat, hivumuuqtilugit Nunaqaqaaqtut uvalu maniliungnikkut ihuaqhaidjutit, uvalu akhuurutigilugu hanaqidjutit havaaghat aviktuqhimajumi.
Uqaqtittiji anginirmik ilagijaingit uqaqtavut aulahimajut talvuuna auladjutikharnik maniliurutikharnik pihukvikharnik taima aulatitiniaqtun pijaangat pidjutikharnik ihuaqtumik pauwaktuutikharnik akhurnaqtuniklu ujaraqhiuqtunik. Atuqtara una pidjutikhaq aulatitijaangat Inuit-hivuliqtigivakhimajuq Inuit-aulajukharnik Kivallirmi Imarmiutalgit Qaritaujaliqidjutikhangit taima ikajuutiqaqtun talvanga Kavamatkunin Manitobami.
Uataani Hivuliqtiit ikajuqtavut havakhimaaqtun hakugikharnikkut Kanadaup Ukiuqtaqtuni amirittiarnikkut. Uqautigiffaaqtavut tughulaurutit kanatap kavamainun ihuaqtumik qanuriniit pijaangini UKUA NATOkut pittailinikkut akiliqtuinirmun turaarutait imaa 2 pusat GDP, naunaijaqlugillu pijaghat hapkunanga maniliurutinun ikajuutikhat pijaangini aghuungnaqtut pivalliadjutit pinahuarutit Ukiuqtaqtumi tamainilu Kanatami.
Uqaqtitiji, uqautiginirit aulahimaaqtumik mighaanun maniliqinikkut nalujaujut havaktunun nanminiqaqtununlu havaktauhimajut taaksiitigut atuqtaujut Kanatami. Uataani Hivuliqtiit uqaffaaqtavut havagumadjutivun Iligiiktunun Kanadaup havaqatigiiknikkut qanuriliurutikhamik kiunikkut U.S. taaksiijautinik ikajurnikkullu nunallaani havaktiit havagviillu hulaqutijun niuvvaanikkut hulaqutinik.
Havaqatitka uvalu taijaujunga kanatami kavamatkut hivuliulugit havaaghat mikhaanun unguvaqtirnikkut Chinese taaksiit uvalu titiraqhimajut akhuugutit atuqhimaaqtut uvalu aulahimaaqtumik ilauqatigiingnirit Chinami ihuaqhijuumiqlugit niuvaanikkut havaqatigiingnikkut.
Uqaqtittiji, Iqaliqijunik akhurnaqtun Nunavutim maniliurutikharnik, taima uataani Hivuliqtingit quviahuktugut tautugianganik Kanattim Angajuqqarjuangit havakhimaaqtangit ikajugianganik tariurmi niqivalungnik havakviit ajungnautiqaqpakhimajut talvanga Chinesemi taaksingit.
Uqaqtittijii hapkuat miitirutit ihariagijaujun hivumuudjutaani Nunavutim hivulliutiujumajainnik. Alberta-mi katimapkainiaqtut Uataani Hivuliqtiit Katimarjuarutaani 2026mi.
Quana.